Lomaraha – Mikä se on, kenelle ja miten se lasketaan?

Lomaraha on monelle tuttu käsite, mutta sen perusteet, laskutapa ja maksuehdot jäävät usein epäselviksi. Tässä kattavassa artikkelissa käydään läpi kaikki oleellinen: lomarahan suuruus, sen määräytymisen perusteet, laskentakaava, maksuajankohta sekä se, mitä lomarahalle tapahtuu työsuhteen päättyessä.

Huom: Loma-ajan palkka, lomaraha ja lomakorvaus ovat kolme eri asiaa. Tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan lomarahaa.

Sisällys

1. Mikä on lomaraha?
2. Kuinka paljon lomarahaa maksetaan?
   1. Esimerkki: osa-aikainen myyjä, alle vuoden työsuhde
3. Lomarahan määräytyminen – millä perusteella lomaraha kertyy?
   1. Vuosiloman kertyminen
   2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi — 14 päivän ja 35 tunnin säännöt
   3. Esimerkit: kokoaikainen vs. osa-aikainen työsuhde
4. Lomarahan maksaminen – milloin ja miten lomaraha maksetaan?
5. Lomaraha työsuhteen päättyessä – mitä tapahtuu irtisanoutumistilanteessa?
   1. Irtisanoutuminen työntekijän aloitteesta
   2. Työnantajan päättäessä työsuhteen
6. Yhteenveto

Mikä on lomaraha?

Lomaraha on useimmissa työehtosopimuksissa (TES) sovittu lisäkorvaus, joka maksetaan vuosiloman yhteydessä. Se ei ole lakisääteinen vaan oikeus lomarahaan perustuu aina työnantajaa sitovaan TES:iin tai työsopimukseen.

Kaikki työntekijät eivät siis automaattisesti saa lomarahaa. Jos olet epävarma, tarkista oman alasi TES tai kysy työnantajaltasi.

Lomaraha, kesälomaraha vai lomaltapaluuraha? Näillä kaikilla tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa: TES:n perusteella maksettavaa lomapalkan lisää. Termi vaihtelee alasta ja TES:stä riippuen, jotkut sopimukset käyttävät nimitystä kesälomaraha koska valtaosa lomasta pidetään kesällä, ja lomaltapaluuraha esiintyy sopimuksissa joissa maksu on ehdollinen lomalta paluulle. Tässä artikkelissa käytetään yhteistä termiä lomaraha.

Kuinka paljon lomarahaa maksetaan?

Lomarahan suuruus on tyypillisesti 50 % vuosilomapalkasta. Tämä ns. 50 prosentin sääntö on yleisin käytäntö Suomessa, ja se koskee suurinta osaa TES-sopimuksista. Tarkka prosentti vaihtelee kuitenkin TES:ittäin, joten oman alasi sopimus on syytä tarkistaa.

Esimerkki: osa-aikainen myyjä, alle vuoden työsuhde

Lomarahan laskeminen on usein suoraviivaista, koska se on useimmiten 50% vuosilomapalkasta.

Kaava:

Lomaraha = 50 % × lomapalkka

Lähtötiedot:

• Työsuhde alkanut: 1.8.2024 (eli alle vuosi 31.3.2025 mennessä → 2 pv/kk kertymä)
• Työaika: 3 päivää viikossa → sovelletaan 35 tunnin sääntöä
• Peruskuukausipalkka: 1 800 €
• Säännöllinen myyntiprovisio: keskimäärin 300 €/kk

Loman kertyminen (1.8.2024–31.3.2025 = 8 kuukautta):

• 8 kk × 2 pv = 16 lomapäivää
• Kesälomalle (2.5.–30.9.) sijoittuu esim. 12 päivää, talvilomalle 4 päivää

Lomapalkan laskeminen:

Koska provisio on säännöllinen lisä, se huomioidaan lomapalkan perusteessa:

• Peruspalkka + provisio = 1 800 € + 300 € = 2 100 €/kk

Kesäloman lomapalkka (12/16 osuus):

• 2 100 € × (12/16) = 1 575 €

Talviloman lomapalkka (4/16 osuus):

• 2 100 € × (4/16) = 525 €

Lomarahan laskeminen:

• Kesäloman lomaraha: 50 % × 1 575 € = 787,50 €
• Talviloman lomaraha: 50 % × 525 € = 262,50 €
• Lomaraha yhteensä: 1 050 €

Oikea lomarahan laskeminen edellyttää tarkkaa työajanseurantaa, sillä lomaraha lasketaan lomapalkan perusteella. Lomapalkka puolestaan riippuu siitä, kuinka monta lomapäivää on kertynyt. Lomalaskenta hoituu automaattisesti Kellota.fi:ssä, niin työajanseuranta kuin lomarahalaskelmatkin.

Huom: Lomapalkka voidaan laskea joko kuukausipalkan tai keskipäiväpalkan perusteella. Kuukausipalkkainen kokoaikainen työntekijä saa yleensä normaalin kuukausipalkkansa loman ajalta. Jos palkka vaihtelee kuukausittain, esimerkiksi provision tai muuttuvien lisien takia, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden keskiarvon perusteella. Tarkka menetelmä määräytyy TES:n mukaan.

Lomarahan määräytyminen – millä perusteella lomaraha kertyy?

Lomarahan määräytyminen kytkeytyy suoraan vuosiloman kertymiseen, jota säätelee vuosilomalaki (162/2005). Laki ei itse myönnä oikeutta lomarahaan, mutta määrittää sen pohjan eli lomapalkan, jonka perusteella lomaraha lasketaan.

Vuosiloman kertyminen

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana. Kertymän määrä riippuu kahdesta asiasta: työsuhteen kestosta ja siitä, kuinka moni kuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Kertymä per täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy sen mukaan, kuinka kauan työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli 31.3. :

• Alle vuoden jatkuneessa työsuhteessa kertyy 2 arkipäivää per täysi kuukausi
• Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa kertyy 2,5 arkipäivää per täysi kuukausi

Työsuhteen laatu määrää sen, kummalla säännöllä täysi kuukausi lasketaan. Nämä kaksi asiaa eivät vaikuta toisiinsa: osa-aikainen jolla on yli vuoden työsuhde saa saman 2,5 päivän kertymän kuin kokoaikainenkin, kunhan täydet kuukaudet täyttyvät.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi — 14 päivän ja 35 tunnin säännöt

Kertymä edellyttää, että kuukausi on lain silmissä “täysi”. Tähän sovelletaan kahta eri sääntöä, ja työntekijään sovelletaan aina vain toista kerrallaan, ei molempia vuorotellen. Puolikkaat päivät pyöristetään aina ylöspäin täysiin päiviin.

14 päivän sääntö koskee kokoaikaisia ja vähintään neljänä päivänä viikossa työskenteleviä. Kuukausi on täysi, jos työntekijällä on kalenterikuukauden aikana vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Tämä on pääsääntö, ja se kattaa suurimman osan palkansaajista.

35 tunnin sääntö koskee osa-aikaisia, joilla sopimuksen mukainen työaika jää jollakin kuukaudella alle 14 päivän. Kuukausi on täysi, jos tunteja kertyy vähintään 35. Huomaa, että jos työntekijään sovelletaan 14 päivän sääntöä, hän ei voi siirtyä 35 tunnin säännön piiriin tiettyinä kuukausina vaikka 14 päivän raja ei täyttyisi.

Esimerkit: kokoaikainen vs. osa-aikainen työsuhde

Kokoaikainen, työsuhde yli vuoden

Mari työskentelee kokoaikaisesti ja hänen työsuhteensa on alkanut 1.2.2023. Maksetaan loman kertymä jaksolle, 1.4.2024-31.3.2025. Koska Marin työsuhde on kestänyt yli vuoden jakson alkuun mennessä, ja hän on kokoaikainen, voidaan soveltaa 14 päivän sääntöä.

• Sovelletaan 14 päivän sääntöä
• Kertymä: 2,5 arkipäivää/kk
• Täysiä kuukausia lomanmääräytymisvuodella 1.4.2024–31.3.2025: 12
• Lomaa yhteensä: 12 × 2,5 = 30 → pyöristetään → 30 arkipäivää

Osa-aikainen, työsuhde alle vuoden

Janne työskentelee kolmena päivänä viikossa, noin 22,5 tuntia viikossa. Työsuhde on alkanut 1.9.2024, eli se on kestänyt alle vuoden 31.3.2025 mennessä.

• Sovelletaan 35 tunnin sääntöä (alle 14 työpäivää kuukaudessa sopimuksen mukaan)
• Kertymä: 2 arkipäivää/kk
• Täysiä kuukausia 1.9.2024–31.3.2025: 7 (joka kuukaudessa kertyy ainakin 35 tuntia)
• Lomaa yhteensä: 7 × 2 = 14 arkipäivää

Lomarahan maksaminen – milloin ja miten lomaraha maksetaan?

Lomarahan maksaminen ei noudata yhtä yhtenäistä käytäntöä vaan ajankohta ja tapa vaihtelevat TES:ittäin. Yleisimpiä käytäntöjä ovat:

• Ennen lomaa: Lomaraha maksetaan loman alkaessa tai juuri ennen sitä.
• Loman jälkeen: Maksu suoritetaan, kun työntekijä palaa lomalta.
• Kahdessa erässä: Osa ennen, osa paluun jälkeen.

Joissain TES-sopimuksissa lomarahan maksaminen on ehdollinen: raha maksetaan vain, jos työntekijä palaa lomalta sovittuna päivänä, näissä TES:sseissä lomaraha saattaa mennä nimellä lomaltapaluuraha. Kertynyt loma on käytettävä lomanmääräytymisvuotta vastaavana lomakautena kesälomana mikä on 2.5.–30.9 ja loput esim. talvilomana viimeistään 30.4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosiloman 18 päivää ylittävän osan siirtämisestä säästövapaaksi. Jos työnantaja laiminlyö loman antamisen määräajassa, siitä tulee työantajalle korvausvelvollisuus ja työntekijällä on oikeus saada loma pidettäväksi myöhemmin.

Lomaraha työsuhteen päättyessä – irtisanoutumistilanteessa?

Se mitä lomarahalle tapahtuu työsuhteen päättyessä riippuu pitkälti TES:stä sekä irtisanomisen syystä.

Irtisanoutuminen työntekijän aloitteesta

Jos työntekijä irtisanoutuu itse, lomaraha voidaan jättää maksamatta tai maksaa vain osittain, erityisesti jos TES edellyttää paluuta lomalta. Tarkista TES.

Työnantajan päättäessä työsuhteen

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän tai työsuhde päättyy muusta työnantajasta johtuvasta syystä, tilanne on yleensä työntekijän kannalta parempi. Lomakorvaus on aina lakisääteinen ja maksetaan kaikille riippumatta TES:stä, se kattaa pitämättä jääneet ansaitut lomapäivät. Lomarahan osalta ratkaisee kuitenkin jälleen TES: jotkut sopimukset turvaavat lomarahan myös tässä tilanteessa.

Jos esimerkiksi työsuhde päättyy toukokuussa ennen kuin heinäkuun kesäloma on pidetty, työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen pitämättömistä lomapäivistä. Lomaraha sen sijaan riippuu siitä, mitä TES:ssä on sovittu, se voidaan maksaa, jättää maksamatta tai maksaa osittain.

Lomaraha vs. lomakorvaus

Yhteenveto

Lomaraha on useimmissa työehtosopimuksissa (TES) sovittu lisäkorvaus, joka maksetaan vuosiloman yhteydessä, ja on eri kuin loma-ajan plakka, tai lomakorvaus. Lomarahan suuruus kytkeytyy suoraan siihen, kuinka monta lomapäivää on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana, ja lomapäivien kertyminen puolestaan riippuu työsuhteen kestosta ja siitä, täyttyvätkö 14 päivän tai 35 tunnin rajat kuukausittain. Epäselvissä tilanteissa ensimmäinen askel on aina tarkistaa oman alan TES, ja tarvittaessa konsultoida palkanlaskennan asiantuntijaa.